Onnellisuus on mielestäni hyvin vahvasti kytköksissä kykyyn elää hetkessä. Minulle se useinkaan ei ole mitään suuren suuria asioita vaan pikemmin hyvin hyvin pieniä ja arkisia asioita, jotka toisinaan tulevat kohdalle itsestään riippumatta. Voin itse havahtua näihin asioihin olemalla vain läsnä, tässä ja nyt, huomaamaan, että onnenpisaroita on pirskoteltuna joka puolelle. :)
Olen myös pohtinut, että onko onni ja onnellisuus lopulta myös valintakysymys? Mielestäni se on hyvin pitkälti omasta asenteesta kiinni ja siitä, millä "sävyllä" asioita ajattelee ja käsittelee. Positiiviset ajatukset ja iloisuus lisäävät parempaa mielialaa. Usein ehkä ajatellaan, että sitten kun saa jotain, mitä on kauan tavoitellut (uuden talon tai auton) on onnellinen. Se ehkä lisää mielihyvää, mutta onko se avain onneen? Onnellisuus ei ehkä niinkään ole määränpää (tai ainakaan sen ei tulisi olla), se on elämäntapa. Eikä elämän tarvitse olla (lähimainkaan) täydellistä ollakseen onnellista.
Onni ei tule etsien, vaan eläen (tässä ja nyt). <3