Entä sitten ne dieettiohjelmat ja dieettivalmisteet? Kavahdan aina hieman ajatusta ja tavoitetta siitä, että tietyssä aikataulussa esim. puolessa vuodessa, on tavoite pudottaa painoa vaikkapa 30 kg. Miksi? Jos oletaan, että henkilöllä on ylipainoa 30 kg, joka on kertynyt pikkuhiljaa esimerkiksi viiden vuoden aikana niin, minkä ihmeen takia oletus ja tavoite on, että siitä tulisi päästä eroon puolessa vuodessa? Painonpudottamisessa on mielestäni kyse ennenkaikkea uuden elämäntavan omaksumisesta. Jos tavoite on pudottaa 30 kg puolessa vuodessa, vaatii se ravitsemukselta todella paljon entiseen verratuna. Ennenkaikkea se vaatii todella paljon kyseisen henkilön pääkopalta. Uusi ruokavalio on jotain ihan muuta kuin mitä se on ollut edeltäneet vuodet. Voisin kuvitella, että lähtökohtaisesti muutoksen kohteena olevan henkilön ajatuksissa pyörii kaikki ne ruoat, joita hän ei enää saa syödä. Ja elämänmuutoksesta muodostuu hampaiden kiristysprosessi. Se, että seuraavat puoli vuotta puristetaan käsiä rystyset valkoisena nyrkkiin ja kieltäydytään kaikesta.
Mitä tulee laihdutusvalmisteisiin, vaikka ne saattavatkin sisältää kaikki ihmisen tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet, ne ei koskaan ole sama asia kuin OIKEA RUOKA! Olisiko tärkeämpi oppia valitsemaan kaupasta sellaisia raaka-aineita ja ruokia, joilla tuettaisiin omaa terveyttä ja hyvinvointia, eikä elää vaikkapa ateriankorvikkeilla? Ateriankorvikkeilla ei kuitenkaan voi lopun elämää elää, mitä tapahtuu sitten, kun niistä luovutaan? Mitä jos ruoan yhteydessä saisimmekin ajatusmaailmamme muovattua sellaiseen malliin, että tavoitteena olisikin ravita omaa kehoa mahdollisimman laadukkaalla ravinnolla, josta saa kaiken lisäksi hyvän olon?
Tänä päivänä toivon, että voisin toimia tasapainoisen ihmisen esimerkkinä, jotta muiden ei tarvitsi käydä samankaltaista "raastavaa" ja ilotonta kamppailua itsensä kanssa vain tietyn vaakalukeman tähden. Tavoite painonpudottamisesta on helppo asettaa, mutta todellinen tavoite on se, että osaisimme joka päivä löytää itsestämme hyviä puolia. Se, että itsensä ruoskimisen ja huonojen puolien sijaan huomaisi; kyllä, minulla on vyötäröllä vähän jenkkakahvaa, mutta vau, onko minulla aina ollut näin nätti hymy!?
Appreciate, be grateful, for what you are... Every day. <3