Azure Ananda
  • Home
  • Etusivu
  • What is NEW?
  • Private Yoga
  • Yoga with me Online
  • Personal training
  • Services to Businesses
  • Online Courses
  • Who am I?
  • Contact me
  • Work with Hanne
  • Blog
  • UUTTA
  • Yksityisjooga
  • Personal training
  • Palvelut yrityksille
  • Joogaa kanssani Online
  • Kuka minä olen?
  • Yhteistyö
  • Yhteydenotto
  • Blogi

Koronan vaikutus

3/25/2020

2 Comments

 
Istun äitini sohvalla katseeni kiertäessä huonetta ja olematta täysin varma olenko hereillä vai en. Oloni on epätodellinen ja kaikki tapahtunut ei ole ihan vielä iskostunut mieleeni täysin. Mieleeni tulvii muistot, joissa istuin muuttolaatikoiden keskellä palattuani Indonesian maanjäristyksestä päättyneen parisuhteen raunioille. Silloin minulle oli täysin selvää, että lähtisin maasta taas pikimmiten, ja mihinpä muuallekaan kuin Intiaan. Nyt olen juuri palannut Intiasta, missä vain muutama viikko sitten sain mahtavan työtarjouksen joogaopettajana majatalossa meren rannalla, joka olisi myös ollut tuleva kotini 3-6 kuukautta. Mutta sen sijaan olinkin nyt täällä, pois Intiasta, paikasta jota olin oppinut kutsumaan kodiksi.

Miksi Intia?
Tämän kysymyksen olen kuullut niin monesti, eikä minulla ole siihen mitään järkevää vastausta. Ainut mitä voin kysymykseen vastata on, että Intiassa tunnen olevani kotonani. Voin toki kertoa, että pidän yksinkertaisesta elämästä siellä. Tykkään pestä pyykkini käsin ämpärissä, tykkään siitä, että kaupasta ei löydy kidney papuja, jotka on valmiita heti syötäväksi. Tykkään kävellä paljain jaloin, ja tietenkin rakastan merta ja ylipäätään sen läheisyyttä. No joo, sitä lämpöä myös, tietenkin.


Miksi EI Suomi?
Kun palasin Suomeen kesäkuussa 2019 oltuani Intiassa kahdeksan kuukautta, olin hämilläni ja eksyksissä. En tuntenut yhteyttä maahan, jossa olin syntynyt. Mietin, että jos minulla ei olisi perhettä ja ystäviä Suomessa, en varmaan koskaan palaisi Suomeen. Tunsin itseni täysin juurettomaksi kotimaassani. Katselin silloin täysin ulkopuolisen silmin elämää kotimaassani. Olen leikkimielellä usein sanonut, että olen syntynyt väärään maahan, ja tuolloin kesäkuussa 2019 tunsin sen voimakkaimmin kuin koskaan aiemmin.


Kun olin ehkä noin 15-vuotias, katselin ulos huoneeni ikkunasta pilviä kaukana taivaanrannassa, kaivaten jotain niin kovasti, että minuun koski. En tiennyt mitä se oli, mutta tuona hetkenä olin täysin varma, että maailmassa oli jotain, joka minua odotti, mutta se jokin ei ollut eikä odottanut minua Suomessa.
Elämä Intiassa
Ensiksikin, elämä Intiassa ei ole lähimainkaan täydellistä. Intia osaa olla ärsyttävä, turhauttava ja meluinen.
Se kuitenkin on opettanut ja opettaa kärsivällisyyttä, ja hetkessä elämisen taitoa. On eniten Intian ansiota, että en pidä ennen minulle niin ilmeisiä asioita itsestäänselvyytenä. 
​
Paras ystäväni, joka on intialainen, on kysynyt minulta lukemattomia kertoa, miksi haluan asettua juuri Varkalaan. Miksi en matkusta Intiassa, ja ennenkaikkea, miksi en matkusta Intian ulkopuolella? Niin, kun muutin Intiaan 2018 tarvitsin vain vakautta elämääni. Menneen puolivuotisen aikana olin ottanut lopputilin, olin muuttanut työni vuoksi toiselle puolelle maapalloa, missä tarkoitukseni oli viipyä kahdeksan kuukautta, mutta missä ehdin olla vain kuukauden, kun maanjäristys muutti kaiken. Suomessa minua vastassa oli päättynyt, yli vuosikymmenen kestänyt, parisuhde. Myin kaiken, mitä omistin ja lähdin. Tarvitsin rauhaa, hiljaisuutta ja tilaa hengittää, koota ajatukseni. Halusin kuulua johonkin. Halusin kuulua Varkalaan, tulla osaksi tuota pientä intialaista kylää.


Kun palasin Varkalaan 2019, tunsin oloni todella kotoisaksi siellä. Siitä oli tullut kotini, tuntui, että juurruin hitaasti sinne. Ja siksi taaskaan, minulla ei ollut mitään tarvetta matkustaa minnekään muualle. Oli mahtavaa nähdä cliffillä (turismin keskus Varkalassa) tuttuja kasvoja, ja oli mielenkiintoista nähdä, miten lempi ravintoloitteni henkilökunta kohtasi minut nyt, kun kohtasivat minut toistamiseen. He tiesivät jo, että en puhu vieraille ihmisille ja ravintoloiden uudelle henkilökunnalle kerrottiin, että “hän ei puhu vieraille, älä edes yritä tavanomaisia sisäänheitto puheitasi”. :)


Ensimmäisenä Varkalan vuotenani olin pelokas ja säikky ihminen. Itse tunsin, että Varkalaan palasi eri ihminen. Totta, en vieläkään puhu tuntemattomille ihmisille, ja minulle tuntemattomatkin ihmiset tuntevat minut siitä, että kuuntelen aina musiikkia ja elän omassa maailmassani. Eräs henkilö on jopa antanut minulle lempinimen “Hiljainen hahmo”. Mutta mitäpä voin tuohon sanoa, olen introvertti ja elelen omassa maailmassani, ainakin suurimman osan ajastani.
Paluu Suomeen
Se oli varmaankin perjantai 13.3., kun koko Varkala pysähtyi. Turisti, jolla oli todettu korona-virus, oli viety cliffiltä sairaalaan. Kaikki paikat laitettiin kiinni siltä seisomalta. En ihan tiennyt, mitä se merkitsi, kuitenkin jo 24 tunnin kuluttua olin ostanut lentolipun Suomeen. Kaikki tapahtui hyvin äkkiä. Varkalaan jäi muun muassa eräs minulle tärkeä ihminen, jolle en edes voinut sanoa heihei. Onnekseni ehdin nähdä ja jutella parhaan ystäväni kanssa ennen lähtöäni. Lähdin Varkalasta maanantaina 16.3.


Juuria etsimässä
Kävin kävelyllä tänään. Kävelin lapsuuteni maisemissa. Paikoissa, jotka olivat tavalla tai toisella minulle tärkeitä. Yritin tuntea kuuluvuuteni tänne, kotimaahani. Yritin. En tuntenut. Kävelin kotikaupungissani, tuntien itseni täysin ulkopuoliseksi. Tunsin itseni ihmiseksi, joka oli revitty juuriltaan ja tiputettu tänne. Kyyneleet vierivät poskilleni, samalla kuin tunsin menneeni hieman kasaan Suomeen paluuni jälkeen, tuntien todellisen minäni pikkuhiljaa hiipuvan.


Olen täällä, olen kiitollinen kotimaalle monella eri tapaa. Olen kiitollinen, että olen terve ja elossa. Tiedän, että tulevaisuus on haastava monelle, myös minulle. Silti, tunnen olevani jälleen se 15-vuotias minä, joka katsoo huoneensa ikkunasta ulos, kaivaten jotain niin, että se sattuu. Erona vain on, että nyt tiedän, mitä se jokin on. Se on elämäni, juureni, kotini. Se on Intia.

Rakkautta 💛 & Valoa 💫
Hanne

2 Comments

"Rohkeus ei oo sitä ettei pelota"

8/12/2019

0 Comments

 
“Mikä sinua estää?” Kuulen vieläkin tämän NLP-kouluttajan kysymyksen, tuskailessani omaa nykyisyyttäni ja tulevaisuuttani koulutuksessamme vuosia sitten. Kysymys herätteli minua hieman, mutta minulla oli jo kuitenkin (teko)syyni valmiina, tiedät varmaan mistä puhun: no kun, mutta kun, sitten kun…

On hyvä, että ympärillä on ihmisiä, jotka saavat sinut hyppäämään silloin, kun haluisit vaan pysytellä paikallasi. Mutta jos ei ole ihan varma mihin hyppy johtaa tai mihin haluat sen johtavan, on myös hyvä uskaltaa olla hyppäämättä. Tuolloin vuosia sitten olin tilanteessa, missä en ollut ihan varma, mihin tuo hyppy johtaisi tai mihin halusin sen johtavan. Siispä pysyin tavallaan paikallani, monen vuoden ajan. Oman itsensä kuuntelu on välillä hyvinkin haastavaa. Sen vuoksi ei aina ole välttämättä ihan selvää, kenen toivetta tai unelmaa tässä elää todeksi. Ennen tuntemattomaan hyppäämistä, on hyvä kysyä itseltään, onko tämä minun oma aito haluni vai ajaako jonkun toisen miellyttäminen minut hyppäämään?
Picture
Photo by Austin Schmid on Unsplash
Ja kun tämä seikka on selvillä, on hyvä tarttua ystävä itseluottamuksen kädestä kiinni, ja tukeutua tähän ystävään. Miksi? Koska, tämä on se vaihe, kun neuvoja ja kauhistelua alkaa sataa siitä, miten hullu tuo suunnittelemasi hyppy onkaan.

“Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä
Mun täytyy luottaa, että nää siivet kantaa”

Rohkeus toimia ja tehdä asioita, jotka sydämessä tuntuu oikealta voi olla haastavaa. Miksi? Koska olemme jatkuvan taustamelun keskellä, ja se möly vaikuttaa meihin kaiken aikaa. Epävarmuus sinussa voi lähteä kasvamaan yhden viattoman sanan tai lauseen myötä, jonka luet tai kuulet. Ja omien ajatuksiesi kulku toimii sen jälkeen täysin automaattisesti, ja valitettavan usein se saa epävarmuuden kasvamaan suuremmaksi ja suuremmaksi.


Picture
Negatiiviset epävarmuuden täyttämät ajatukset ovat itselle “helpompia” niellä ja uskoa kuin positiiviset ja itsevarmat. Epävarmuus saa sinut pysymään kiinni tutussa ja turvallisessa elämässä. Loppujen lopuksi siinä elämässä on erittäin helppo pysyä kiinni, se ei vie niin paljon energiaa kuin tuo hyppy, hyppy uuteen ja tuntemattomaan.

“Rohkeus ei oo sitä ettei pelota
Vaan et uskaltaa hyppää vaik ei tiedä selviikö elossa


Jos hyppy tuntemattomaan kuitenkin vetää sinua magneetin tapaan puoleensa, voit olla varma, että hyppy on sinun oma tahtosi, jotain jonka todella haluat tehdä. Tällöin kehoitan sinua olla miettimättä sitä, mikä kaikki tuossa hypyssä voisi mennä pieleen ja keskittyä siihen, mikä kaikki voi mennä oikein!

Uskallathan elää elämää, josta olet innoissasi! ❤️

Lainaukset Cheekin kappaleesta Äärirajoille.
Fear is a reaction.
Courage is a decision.
•Sir Winston Churchill•
0 Comments

Minun polkuni

2/21/2018

0 Comments

 
Palaan sivuamaan edellisen kirjoitukseni maailmaa. Sitä, miten olen huomannut muiden ihmisten vaikuttaneen polkuuni ja siihen, mitä olen juuri nyt. Mutta myös siihen, että olen sieltä omasta itsestäni harhautunut tekemään päätöksiä koskien omaa elämääni ympärillä olevien ihmisten mielipiteiden vaikutuksesta. Ymmärrän toki, että kaikki vaikutteet, joita olen saanut matkan varrella, tekevät tästä minun polkuni ja ovat muovanneet minusta sen, mitä olen nyt ja sen, mitä olen tulevaisuudessa. 
Picture
Mutta en voi kuitenkaan olla pohtimatta niitä suurehkoja päätöksiä elämässäni, joihin olen antanut muiden mielipiteiden vaikuttaa. Lukion jälkeen haaveeni oli, että minusta tulisi kuvataiteilija. Olin tehnyt kaikki ennakkotehtävät taidekoulua varten valmiiksi. En vain koskaan tullut hakeneeksi kouluun. Ai miksikö? No siksi, että minulle tätä haavetta kommentoitiin yksinkertaisuudessaan näin: ”Ai, haluat siis valmistua työttömäksi.” Tämä yksi kommentti vaikutti päätökseeni, sillä jäin pohtimaan, että olisi varmaan kuitenkin hyvä, että minulla olisi myös ihan ”oikea” ammatti. Ironisinta tässä on se, että "kunnon" ammatti eli tradenomitutkinto veivät minut vuosiksi määräaikaisuuksien maailmaan ja yli 10 vuoden päästä valmistumisestani sain ns. "vakituisen" työn. 
Picture
Matkalla omaan itseeni, olen löytänyt sen taitelijaminäni, jonka olin hukannut vuosiksi. Kaikki lähti liikkeelle siitä, että löysin netistä Chakra-rannekorun. Chakrallahan tarkoitetaan kehon energiakeskuksia ja näitä keskuksia on meidän kehon keskilinjassa seitsemän kappaletta. Tuo koru siis tasapainottaa kaikkia Chakroja ja samalla se tasapainottaa kantajaansa. Korun näkeminen sai minut miettimään, että voisin kyllä tehdä tuollaisen korun itsekkin. Siitä se ajatus lähti luomiseen ja nyt noita koruja on syntynyt kymmeniä ja kymmeniä. Luomisen ihanuus on saanut oman erityisen paikan kalenteristani, mistä olen pyhittänyt perjantai-illan luomiselle. Olen alkanut kutsua perjantaita luomispäiväksi. Päiväksi, jolloin käsistäni syntyy jotain, mitä ei etukäteen koskaan osaa arvata. 
Picture
Moniksi vuosiksi ajauduin myös treenaamisen maailman toteuttamaan itseäni. Tänä päivänä en ihan täysin ymmärrä itseäni tässä kohtaa. Siis sitä, miten vähän kuuntelin todella sisintäni viettäessäni aikaani lenkkipolulla. Hain varmasti itseni ulkopuolelta hyväksyntää ja ehkä tietyllä tapaa ihailua. Ihailua siitä, että voi kertoa, että harrastuksiini kuuluu maratonien juokseminen. Tuolloin en koskaan oikeasti pysähtynyt miettimään, pidänkö minä todella tästä harrastuksestani. Nyt voin kuitenkin todeta, että jos lenkille lähtö ei aiheuta suurta riemua ja intoa tai jos maratonin lähtöviivalla kyselee itseltään, mitä minä täällä teen, niin silloin ei varmasti ole oikeassa paikassa. 
Picture
Ulkopuolelta tulevat ärsykkeet vaikuttavat meihin kaiken aikaa. Ja siksi koen, että on hyvä etsiä ne itselleen sopivat keinot pysyäkseen läsnä omassa itsessään ja omissa tuntemuksissaan, omassa sydämessään, lähtemättä kaikkiin ulkopuolelta tuleviin vaikutteisiin mukaan. Myös ihmisten energiat ovat tärkeitä minulle paitsi oman hyvinvoinnin vuoksi, myös sen oman polun seuraamisen ja omalla polulla pysymisen vuoksi. Aina on mahdollisuus valita ympäristöstään sellaisen energian piirissä olemisen, mikä tukee omaa hyvinvointia ja omia hyviä viboja. Ja mikäli näin ei ole, on varmasti hyvä käyttää mahdollisuus kulkea toiseen suuntaan. Aina toiseen suuntaan kulkeminen ei ihan konkreettisesti ole mahdollista, mutta tällöin on hyvä löytää ne itselle sopivat keinot oman positiivisen energian ylläpitämiseen. Itse kuljen nykyisin poispäin melusta, spekuloinneista ja ylipäätään kaikesta negatiivisesta kaiusta. Minulla se ratkaisu voi tällöin olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, jonka avulla pystyn taas olemaan rauhassa ja tasapainossa omassa tilassani. Tilassa, jossa oman itsen ja oman sydämen kuuntelu on mahdollista. Ja ennen kaikkea tilassa, jossa oma energiani on turvassa.
Picture
Jokaisen meistä on siis hyvä tiedostaa, että ympäristö ja siinä olevat ihmiset vaikuttavat energioillaan meihin jatkuvasti. Ja on täysin meistä riippuvaa, minkä asioiden ympäristöstämme annamme itseemme vaikuttaa. Jos ei ole ihan varma näistä vaikutuksista, kannattaa kääntyä hetkeksi omaan sisimpään ja oman sydämen kuunteluun, siihen miltä nämä energiat sydämessä tuntuu? Vai tuntuvatko ne kenties kiristävänä tunteena kurkussa? Tällöin vastaus löytyy omasta kehostamme ja tiedämme, onko syytä jäädä vai lähteä. 

Pari viikkoa sitten joogaharjoitukseni päätteeksi, koin hyvin vahvan tunteen sisälläni siitä, että minun olisi nyt vain hyvä ottaa aikalisä ja viettää aikaa joogan parissa. Keskittyen vain ja ainoastaan joogaan. Tästä ajatuksesta jo muutaman päivän kuluttua olin varannut lennot ja majoituksen Intiaan, missä kahden viikon ajan, aion keskittyä vain ja ainoastaan joogaan. Tuo joogan jälkeinen rauhallinen ja energinen tila taisi siis kannaltani olla paras mahdollinen johdattamaan minut tämän hetkisen perimmäisen tarpeeni äärelle.  <3


Miten ympäröivät energiat on vaikuttaneet sinun polkuusi?
Picture
0 Comments

Kuka minä olen?

2/15/2018

2 Comments

 
Tiedättekö sen tunteen, kun on niin innoissaan jostakin, että ei meinaa pysyä nahoissaan ja jalatkin tuntuvat leijuvan maanpinnan yläpuolella? Minulle oikeastaan koko tämä alkuvuosi on ollut tällaista aikaa. Erityisen innoissani olen ollut opinnoistani. Tammikuussa alkoi minun polkuni kohti Ayurvedan maailmaa. Ayurveda on siis koko ihmiskunnan vanhin lääketieteellinen järjestelmä, jonka juuret juontaa yli 3000 vuoden takaiseen Intiaan. Ayurveda käsittää jokaisen ihmisen ainutlaatuisena kokonaisuutena, joka koostuu kehosta, mielestä ja tietoisuudesta, ja joka elää harmoniassa ympäristönsä kanssa. En tämän enempää avaa tällä erää Ayurvedaa, sillä kuten sanottu, polkuni tässä maailmassa on vielä hyvin alkutaipaleella. 
Picture
Opiskelua kuitenkin avaan hieman. On hienoa huomata, miten jokin asia aiheutaa niin suuria VAU-elämyksiä. Lueskellessani oppikirjaani kylmien väreiden sävyttämänä, minulle selkeni ja kirkastui entisestään se, että olen nyt todella sellaisen asian äärellä, mikä vaan on kaikin puolin niin oikea. Toki opiskelu tuo mukanaan myös tuskaa. Tiedättehän sen hetken, kun luulee tietävänsä ja ymmärtävänsä, mistä puhutaan ja heti seuraavassa hetkessä tajuaakin, ettei tajua mitään. Aah, niin ihanaa ja kamalaa yhtäaikaa. Opiskelu pistää myös kalenteriani uuteen uskoon ja kiilaa viikonlopuissani tärkeysjärjestyksessä kärkisijalle. 
Picture
Kaiken tämän uuden äärellä, olen samalla myös vanhan eli oman itseni äärellä. Huomaan entistä tarkemmin kuuntelevani ja pohtivani omaa sisäistä ääntäni. Mitä se minulle sanoo? Mikä minusta juuri nyt tuntuu oikealta askeleelta? Mihin päätökseen se kutsuu minut päätymään? Mitä minä oikeasti haluan? Kuka minä oikeasti olen? Vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin en vielä ihan tarkkaan tiedä, mutta saan vinkkejä niihin erityisesti kuuntelemalla sydäntäni. Punnitsemalla sitä, miltä minusta minkäkin päätöksen äärellä tuntuu. Jos se tuntuu koko olemuksessani hyvältä, päädyn todennäköisesti siihen vaihtoehtoon. Olen ehkä siis jossain kohtaa kiireessäni hukannut ennen kaikkea taidon sydämeni kuuntelemisen. Onnekseni voin todeta, että se todellinen minä alkaa pikku hiljaa kuoriutua kerros kerrokselta esiin. Vielä en ole päässyt ihan oman itseni ytimeen saakka, mutta ymmärrän, että vaikka muutun kaiken aikaa, niin siellä ytimessä on silti se todellinen minä. Se minä, mitä olen aina ollut, tässä hetkessä se on vain rikastettu muutamalla vuodella elämänkokemusta. 

Tiedätkö sinä, kuka sinä olet? Siis ihan oikeasti. <3

Hiljaisuudessa voit kuulla, mitä sydämesi sinulle kuiskii.
Picture
2 Comments

    RSS Feed

    Hanne Nousiainen

    *Joogaopettaja
    *Personal trainer *Kuntosalivalmentaja
    *Henkinen valmentaja

    Tämän blogin avulla pyrin avaamaan joogan myyttejä, lisäksi jaan sinulle tietoa joogasta ja sen hyödyistä. 


    Liity sähköpostilistalleni

    Picture
    Join My List

    Picture

    Arkisto

    August 2020
    July 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    August 2019
    July 2019
    June 2019
    May 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    September 2018
    August 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    October 2017
    March 2017
    January 2017
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    July 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015

    Avainsanat

    All
    Ahimsa
    Akrobatia
    Amma
    Arvostus
    Asana
    Ashram
    Ayurveda
    Bodyweight Training
    Chandra Namaskar
    Dharma
    Elämän Tarkoitus
    Elämäntyyli
    Energia
    Gili Air
    Gluteeniton
    H2O Yoga
    Hetkessä Eläminen
    Hyvinvointi
    Indonesia
    Intia
    Itsensä Hyväksyminen
    Jooga
    Joogafilosofia
    Juoksu
    Kashmir
    Kiireettömyys
    Kiitollisuus
    Kiviterapia
    Koulutus
    Kristalli
    Kuka Minä Olen
    Kuutervehdys
    Lepo
    Loma
    Maanjäristys
    Maidoton
    Mandala
    Matkustelu
    Meditointi
    Mindfulness
    Minun Polkuni
    Muutoksen Aika
    Niyama
    NLP
    Onnellisuus
    Onni
    Personal Trainer
    Raakaruoka
    Rakkaus
    Rauhoittuminen
    Reiki
    Rohkeus
    Soul&Surf
    Supjooga
    Supjoogaopettaja
    Suppailu
    Surf On A Sup
    Synttärit
    Tajmahal
    Tasapaino
    Tässä Ja Nyt
    Tavoite
    Unelmat Todeksi
    Uusi Alku
    Väkivallattomuus
    Varkala
    Vegaaninen
    Yama
    Yin
    Ystävyys

Powered by Create your own unique website with customizable templates.